Tällä kertaa elokuvaksi valikoitui eräs omista suosikeistani.
Tämän elokuvan varmasti kaikki ovat jo nähneet, mutta nyt katsotte uudestaan ja sillä selvä!
Elokuvan on ohjannut edellisvuonna edesmennyt Antonia Bird, joka taitaa olla piirimme ensimmäinen naisohjaaja.
Elokuva on siis komeasti suomennettu Erämaa syö miestä
Yhdistävänä tekijänä on herra John Spencer
Bon apétit!
Ravenous katsottu maapadontiellä.
VastaaPoistaTaisi olla ainakin viides kerta kun tämän elokuvan katsoin ja hyvin toimi edelleen.
Elokuvassa pidän etenkin miljööstä ja tunnelmasta. Yleensähän Meksikon sodan aika ollaan nähty länkkäreissä, mutta toimii hyvin myös tässä kauhupätkässäkin. Miljöön lisäksi tässä on muitakin kauhuelokuville epätyypillisiä piirteitä. Esimerkiksi musiikkipuolella oli välillä hyvinkin yllättäviä valintoja. Mustaa huumoriakin elokuvassa oli sopivasati, ei liikaa.
Onnistuneista roolisuorituksista nostaisin esille eritoten Robert Carlylen roolin Windigona.
Kaiken kaikkiaan hyvä leffa.
Hanna-Mari ****
Juha : ****
Ensi kosketus tähän leffaan.
VastaaPoistaEn osannut oikein millään pitää tätä kauhuleffana, mulle tämä oli enemmänkin perusleffa joka saa peruspisteet, hyvien heittojen ja huumorin ansiosta. Niin ja Kane Hodder puuttui ;)
2.5 syötyä jalkaa
Ja selvennettäköön, ettei kukaan luule minun olevan vain migreenin aiheuttamassa epämääräisessä mielentilassa. Olen jo muutaman kk etsinyt kunnollista omaa sairasta mieltä kiehtovaa kauhuleffaa, tuommoinen peruskannibalismi ei vaan nyt riitä. Isomman annoksen hyvää saan ensi perjantaina perinteisen leffan äärellä, muttei se riitä. Tän siitä saa kum katsoo romanttisen leffan nimeltään The Wolfman uudestaan parin vuoden tauon jälkeen. Sen jälkeen edes säihkyvät vampyyrit eivät ole mitään...
VastaaPoistaOli kyllä hyvä. Oli kyllä todella hyvä elokuva. Eipä tässä paljoa tarvi edes perustella, kun kaikki toimi hienosti - tunnelma, näyttelijät, musiikki, juoni ja ohjaus. Voe pojat. Kyllä elokuva ansaitsee täydet 5 kullankaivajaa.
VastaaPoistaMuistan kun näin tämän elokuvan ekan kerran ja hämmästyin kuinka hyvin pääsin Robert Carlylen roolin tunnelmaan, sillä hänet olin aiemmin nähnyt Full Monty -leffassa enkä aluksi uskonut, että voin katsoa häntä näin synkistelevässä elokuvassa :D Mutta hyvä näyttelijä vetää roolin kuin roolin uskottavasti ja antaa katsojalle hyvän kokemuksen.
Ei ollut tämä leffa mun makuuni. Liian länkkäri ( vaikkei sitä varsinaisesti edes ollutkaan) Näyttelijöissä oli kyllä osassa kehumista ja maisemissa. Musiikki oli paikoitellen hyvää. Juoni ihan ok ja karu. Annan vain 2 tähteä.
VastaaPoistaNam, sanoi lihamestari.
VastaaPoistaOlen nähnyt tämän pätkän vähintään useasti. Muistan elokuvan aiheuttaneen ensimmäisellä kerralla uskomattoman kovat sävärit. Syy oli sen erilaisuus. Tunnelma, jossa kauhu ja vinoutunut huumori yhdistyivät, oli läsnä nytkin.
Näyttelijät ja eritoten roolit olivat valittu hyvin. Joukossa oli pelkureita, pelottomia, ajattelijoita, tyhmiä ja tappajia. Robert Carlyle oli luonnollisesti paras. En muista huonosti, edes keskinkertaisesti vedettyä roolisuoritusta häneltä.
Yksi elokuvan elementeistä on ylitse muiden - musiikki. Se on hyvin erilainen kuin saattaisi esim. DVD:n synkän kansilehden perusteella odottaa. Luolan suulta Run -käskyllä lähdetetty pelokas, pelastusoperaation värvätty sotilas, otti kauhista kangistuneet jalat alleen iloisen juopumishumpan tahdittamana. Tunnelmaa loi myös pimeä ja kylmä ilmasto. Takkatuli ja höyryävä pata toivat vastapainoksi mukavaa lämpöä. Kysymys kuuluu, olisitko sinä tarttunut kapteeni John Boydin tilassa lusikkaan? Olisitko sinä kauhonut ahnaasti lautasen tyhjäksi?
Elokuva on nähty ja koettu. Se on tarjonnut ja tulee jatkossakin tarjoamaan hupia ja jännitystä. Löydän luolasta viisi luurankoa.